Mielipiteisiin ja lausuntoihin tekeillä vastineet

Kaavoitus vastaa parhaillaan mielipiteisiin (14kpl) ja lausuntoihin (20kpl), joissa Lahelanpellon asemakaava-alueen ominaispiirteitä ja haasteita nostettiin kiitettävästi esille.

Asukkailta saatiin mielipiteitä lähialueen yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä sekä näkymien muuttumisesta. Tiiveys herätti myös lumenluojat pohtimaan lumenkasauspaikkojen riittävyyttä. Tontteihin toivottiin suurempaa kokohaitaria. Asuntotyypeistä oli huomioita, joista on aiemminkin keskusteltu mm. asukasillassa. Arvokkaaseen Tuusulanjokilaaksoon soveltuisi maisemallisesti matalaa rakentamista.

Lahelanorsi nähtiin tarpeellisena, lisäksi toivottiin tarkasteltavan muita liittymävaihtoehtoja Hämeentielle. Lahelantien melusuojauksesta pitää tehdä mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta tarkemmat suunnitelmat, Lahelanorressa pyritään rakenteellisesti ratkaisemaan pihojen melusuojaukset.

Koulujen etäisyyksistä sekä kapasiteetista lähivuosille ja tulevaisuuteen oli mielipiteissä ja lausunnoissa kommentteja. Alue sijaitsee hyvien yhteyksien päässä kaikista lähikouluista: Mikkolankouluun on kaksi kilometriä ja Vaunukankaankouluun 1,3 kilometriä, joten koulumatka on kohtuullinen alakoululaisille. Turvallisuuden lisäksi peräänkuulutettiin reittien katkeamattomuutta ja joustavuutta.

Lausunnoissa toivottiin myös hulevesien moniportaista hallintaa sekä tulvareittien tarkastelua. Maaperän kantavuuden suhteen oli huomioita paineellisen pohjaveden vaikutuksista rakentamiseen, pohjavedentason säilyminen tulisi varmistaa kaavamääräyksillä. Fortum ehdotti kaukolämpöön liittymistä. ELY-keskuksen mukaan pohjavedensuojelumääräykset estävät maalämmön sijoittamisen kaava-alueelle. Rakentamistapaohjeita kaivattiin viranomaistaholta, jotta tieto siirtyisi rakentajille.

Tässä on lyhyesti kerrottu vain joitakin palautteita. Käsittelemme ja annamme vastineet kaikkiin mielipiteisiin ja lausuntoihin – kaavaehdotusta laadittaessa esille nostetut asiat jalostetaan paremmaksi suunnitelmaksi.

Kasvualustaa parilla kympillä vuodeksi

Palstaviljely on viimevuosina nostanut roimasti suosiotaan. Myös Tuusulasta löytyy palstaviljelyalueet Hyrylän Kotorannantieltä, Jokelasta sekä Kellokoskelta, mutta kaikille halukkaille ei valitettavasti kyetä aaria tarjoamaan. Palstaviljely lisää tasa-arvoa kuntalaisten välillä, kun ei tarvitse olla suuren pihan omistaja voidakseen kasvattaa yrttejä, vihanneksia tai kukkasia.

Ryytimaatkin vaativat suunnittelua

On palstaviljelmillä vastustajansakin: ne ovat niin rumia, sanovat jotkut. Keskellä laikukasta peltoa tönöttää rumia sinisiä tynnyreitä, kauhistelevat toiset. Palstaviljelyalueet ovat yleensä hienompia, jos ne sijaitsevat tarkoitusta varten kaavoitetulla alueella, jolloin sinne on voidaan tehdä riittävät kulkureitit sekä vesijohdot.

Omenapuita ja maisemapeltoja

Lahelanpelto on nimensä mukaisesti peltoa, jonne pienimuotoinen palstaviljely sopisi hyvin. Voisiko hyvällä suunnittelulla ja toimivalla toteutuksella tehdä palstaviljelmästä kaikkien arvostamia ryytimaita, jotka nähdään tärkeänä osana aluetta? Alueen reunalle voidaan suunnitellusti istuttaa kauniita ja kukkivia marja- sekä koristepensaita. Tuulen ja auringon suojaksi sopisi puolestaan omenapuut, joiden satoa voivat kaikki viereisen virkistysalueen käyttäjät hyödyntää. Viljelyalueen ei tarvitse sijaita keskeisimmällä paikalla viheraluetta, mutta ei sen aivan nurkassakaan tule hävetä. Palstaviljelmän viereen voisi laittaa reunavyöhykkeen, jolla kasvaa poimittavia kukkia.

Mitä tuumasit tästä? Onko sinulla hyviä ideoita palstaviljelyalueista? Laita viestiä…

Urbaanin kylän vihreä potentiaali

Asuinalueiden viheralueet tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia virkistäytymiseen sekä kuntoiluun, lisäksi ne parantavat ilman laatua, vähentävät melua ja toimivat lukuisien lajien elinpaikkoina. Kaavoituksen toimenkuvaan kuuluu suunnitella riittävät virkistysalueet, suojaviheralueet sekä puistot, joiden kunnossapidosta ja toteutuksesta huolehtii puolestaan puistoyksikkö.

Suunnittelulla pystytään vahvasti vaikuttamaan alueen yleisilmeeseen esimerkiksi rakennusten ja puiden sijoittelulla. Asemakaavoilla kyetään osoittamaan tonttien istutettavat osat, rakennustapaohjeilla jopa puulajit ja niiden määrät. Tuusulassa on useita asukkaille mieluisia puistoja.  Lähivirkistäytymispaikat voivat toisinaan jäädä hieman yksitoikkoisiksi, niistä löytyy kyllä huolella ajeltu nurmikko ja hiekkalaatikko lapsille – ehkä joku koivukin tarjoaa varjonsa vierailijoille, mutta viihdytäänkö näissä virallisissa virkistyspaikoissa pakollista piipahdusta pidempään?

Lahelanpellon suunnittelussa on tarkoitus ohjata liikkumista keskustaan enemmän kevyen liikenteen keinoin. Alueelta on linnuntietä Hyrylän bussiasemalle vain kaksi kilometriä, joka taittuu kävellenkin melko nopeasti. Suuntaamalla kevyenliikenteenreittejä kulkemaan osittain viheryhteyksien kautta, voisi asukkaita houkutella liikkumaan enemmän jalan tai pyöräillen. Tällöin viheralueiden merkitys ja käyttö kasvaisi entisestään.

Pienikin voi olla kaunista

Kaavoittajat eivät yksinään pysty luomaan alueelle omaleimaista luonnetta; loppuviimein myös käyttäjillä on tärkeä rooli alueen identiteetin muodostuksessa. Asukkaat voivat vaikuttaa omien tai taloyhtiöidensä pihojen ulkonäköön sekä leikkipaikkojen laatuun. Pienikin voi olla kaunista eikä näyttävän keitaan välttämättä tarvitse olla kallis tai vaikeasti toteutettava. Omasta lähipiiristä vaikutus leviää laajemmin toimintaympäristöömme ja jopa maisemaan.

Vehreyttä ja kiehtovia paikkoja voi löytyä myös aivan yllättävistä paikoista: hylätyiltä teollisuusalueilta tai vaikka lainehtivan pellon reunamilta. Alueet eivät siis ole muuttumattomia, vaan niille voi ajan saatossa kehittyä toisenlaisiakin piirteitä. Esimerkiksi Suomenojan vedenpuhdistamon saostusaltailla pesii nykyisin useita eri lintulajeja ja alue on monien asukkaidenkin virkistyskäytössä.

Hulevesien suunnittelulla lisäilmettä maisemaan

Uudet rakennukset, tiet ja eristeet lisäävät huleveden eli maanpinnalla virtaavan veden määrää. Kasvavat hulevesimäärät lisäävät maa-ainesten huuhtoutumista vesistöihin sekä viemäreiden tukkeutumista. Lahelanpeltoa suunniteltaessa täytyykin tutkia, kuinka paljon alueen maaperä vastaanottaa hulevesiä ja kuinka paljon imeytysaltaita tarvitaan, jotta vesi virtaisi puhtaampana Tuusulanjokeen. Nykyisin katoilta valuva vesi ohjataan sadevesiviemäreihin, jotka johdetaan kauempana sijaitseviin imeytysaltaisiin tai ojiin. Tulevaisuudessa sadevedet voidaan kerätä paremmin talteen esimerkiksi kastelua varten, hulevesien ohjauksella voidaan toteuttaa myös kauniita viheralueratkaisuja. Hulevesiä voidaan hallita paremmin kasvillisuutta lisäämällä.

Yhteinen viljelyhanke

Se että Lahelanpellon alue on vanhaa viljelymaata, tuo haasteita viihtyisän asumisympäristön luomiselle, mutta siinä voisi piillä myös oiva mahdollisuus vaikkapa yhteisöllisille viljelyhankkeille: tiivistyvässä rakenteessa ei jokaiselle pihalle tarvitse perunamaata perustaa, sen sijaan voitaisiin kokeilla yhteisen viljelypalstan perustamista. Sitä varten pitäisi ratkaista, millaisia toimenpiteitä asukkaiden yhteinen hanke vaatisi tai kuinka paljon tilaa viljelyalueille tulisi varata.

Kaavoituksen tueksi kaivataan yhteistä ideointia ja luovaa toimintaa. Jos sinulla on jokin Lahelanpellon alueen suunnitteluun ja tulevaisuuteen liittyvä idea, ole meihin yhteydessä ja jaa ajatuksesi muillekin!