Lahelanorsi ja Lahelanpelto II

Lahelan liikenteen toimivuus herättää kysymyksiä. Asemakaavatyön yhteydessä selvitetään, miten uuden asuinalueen mukanaan tuoma liikenne voidaan järjestää. Lahelantiellä Lahelanpellon paikkeilla on nykyisellään noin 5000-6000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lahelanpellon n. 1000 uutta asukasta tuottavat liikennettä noin 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Suunnittelun lähtökohtana on Lahelanorsi, joka liittäisi Lahelantien Hämeentiehen ja Hyrylän keskustaan. Orsi on alun perin suunniteltu Lahelan yleissuunnitelman yhteydessä. Lahelanorren alkupää voidaan toteuttaa nyt suunnitteilla olevan asuinalueen myötä. Jatkossa ortta tullaan rakentamaan keskustaan päin, kun sen varrelle saadaan riittävästi maankäyttöä kattamaan rakentamiskustannuksia. Tämän asemakaavan yhteydessä tullaan tekemään liikenteen simulointitarkasteluja Lahelantien ja orren liittymästä sekä tarkastelemaan liikennemäärien muutoksia myös laajemmalla alueella, jotta liikenneverkon toimivuus varmistetaan.

Lahelanorsi tulee olemaan luonteeltaan kokoojakatu, jossa vasemmalle kääntyville on kääntymiskaistoja.

Tässä asemakaavavaiheessa tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja järjestää Lahelantien ja orren liittymä.

• Vaihtoehto 0, jossa orsi liittyy Lahelantiehen T-risteyksellä
  • tilanne säilyy nykyisellään
  • kääntyminen Lahelantieltä pohjoisen suunnasta orrelle ja orrelta Lahelantielle voi muodostua haasteeksi
• Vaihtoehto 1, jossa Lahelantie tekee pienen mutkan ja orsi liittyy T-risteyksellä ja Lahelantielle voidaan rakentaa kääntymiskaista
• Vaihtoehto 2, jossa Lahelantie ja orsi yhdistetään kiertoliittymällä
  • kiertoliittymä parantaa liikenteen sujuvuutta ja hidastaa nopeuksia
• Vaihtoehto 3, jossa orsi muuttuu pääväyläksi ja Lahelantie liittyy siihen T-risteyksellä
  • tämä toimii silloin, kun orsi yhdistää alueen keskustaan

Mikä olisi sinun mielestäsi paras tapa ratkaista liittymä?

Mikä olisi sinun mielestäsi paras tapa ratkaista liittymä?

Tonttikokoruletti

Tuusulassa on perinteisesti tuotettu noin 1000 m2 tontteja, yleensä tehokkuusluvulla 0,20, mikä tarkoittaa 200 k-m2 rakennusoikeutta. Aivan viime vuosina on asemakaavoitettu tontteja, jotka ovat alle 1000 m2. Lahelanpelto I kaava-alueella tonttikoko vaihteli 650 ja 1200 m2 välillä ja tehokkuusluku oli 0,25. Tuusulassa tontin ostaja maksaa maaneliöistä, ei varsinaisesta rakennusoikeuden määrästä.

Kaikki eivät halua isoa pihaa, vaan toivovat nimen omaan pienempää tonttia. Iso tontti voi olla rakennustarpeeseen nähden liiankin iso, rakennusoikeutta voi jäädä hyödyntämättä. Toisaalta pienelle tontille rakennusoikeutta voi tulla rakentajan tarpeeseen liian vähän tehokkuusluvulla määriteltynä.

Ostajan näkökulmasta tontin koko ei ole ainoa ratkaiseva tekijä sen kiinnostavuudessa. Ehkä jopa kokoa enemmän rakentajaa kiinnostaa tontin sijainti, etäisyys keskustasta tai liikenneyhteydet. Lisäksi rakennusoikeuden määrä voi olla ratkaiseva tekijä – voi olla, että talomalli on jo päätetty, ja sille etsitään sopivaa tonttia.

Lähikunnissa 1000 m2 tontit ovat historiaa – esimerkiksi Keravan omakotitonttien koot vaihtelevat 400 ja 800 neliön välillä. Pienten tonttien haasteita ja etuja on selvitetty mm. Järvenpäässä, jossa selvitettiin myös asukasnäkökulmaa pieniin tontteihin. Pienten tonttien haasteina ovat paloturvallisuusasiat ja se, että suunnittelussa ”joutuu” tekemään yhteistyötä naapureiden kanssa.

Pieni tontti ei automaattisesti tarkoita pientä taloa; tehokkuuslukua nostamalla voidaan pienellekin tontille sijoittaa paljon rakennusoikeutta. Usein pienillä tonteilla rakentaminen kannattaa tehdä kahteen tasoon, jotta piha-alue muodostuu riittävän laajaksi.

Lahelanpelto sijoittuu Hyrylän taajaman eteläpuolelle. Matka keskustaan on linnuntietä noin 2 km. Lahelanorren toteutuessa yhteys keskustaan muodostuu sujuvaksi.

Mikä olisi sinun mielestäsi tavoiteltava tonttikoko Lahelassa tai etelä-Tuusulassa ylipäänsä?

Urbaanin kylän vihreä potentiaali

Asuinalueiden viheralueet tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia virkistäytymiseen sekä kuntoiluun, lisäksi ne parantavat ilman laatua, vähentävät melua ja toimivat lukuisien lajien elinpaikkoina. Kaavoituksen toimenkuvaan kuuluu suunnitella riittävät virkistysalueet, suojaviheralueet sekä puistot, joiden kunnossapidosta ja toteutuksesta huolehtii puolestaan puistoyksikkö.

Suunnittelulla pystytään vahvasti vaikuttamaan alueen yleisilmeeseen esimerkiksi rakennusten ja puiden sijoittelulla. Asemakaavoilla kyetään osoittamaan tonttien istutettavat osat, rakennustapaohjeilla jopa puulajit ja niiden määrät. Tuusulassa on useita asukkaille mieluisia puistoja.  Lähivirkistäytymispaikat voivat toisinaan jäädä hieman yksitoikkoisiksi, niistä löytyy kyllä huolella ajeltu nurmikko ja hiekkalaatikko lapsille – ehkä joku koivukin tarjoaa varjonsa vierailijoille, mutta viihdytäänkö näissä virallisissa virkistyspaikoissa pakollista piipahdusta pidempään?

Lahelanpellon suunnittelussa on tarkoitus ohjata liikkumista keskustaan enemmän kevyen liikenteen keinoin. Alueelta on linnuntietä Hyrylän bussiasemalle vain kaksi kilometriä, joka taittuu kävellenkin melko nopeasti. Suuntaamalla kevyenliikenteenreittejä kulkemaan osittain viheryhteyksien kautta, voisi asukkaita houkutella liikkumaan enemmän jalan tai pyöräillen. Tällöin viheralueiden merkitys ja käyttö kasvaisi entisestään.

Pienikin voi olla kaunista

Kaavoittajat eivät yksinään pysty luomaan alueelle omaleimaista luonnetta; loppuviimein myös käyttäjillä on tärkeä rooli alueen identiteetin muodostuksessa. Asukkaat voivat vaikuttaa omien tai taloyhtiöidensä pihojen ulkonäköön sekä leikkipaikkojen laatuun. Pienikin voi olla kaunista eikä näyttävän keitaan välttämättä tarvitse olla kallis tai vaikeasti toteutettava. Omasta lähipiiristä vaikutus leviää laajemmin toimintaympäristöömme ja jopa maisemaan.

Vehreyttä ja kiehtovia paikkoja voi löytyä myös aivan yllättävistä paikoista: hylätyiltä teollisuusalueilta tai vaikka lainehtivan pellon reunamilta. Alueet eivät siis ole muuttumattomia, vaan niille voi ajan saatossa kehittyä toisenlaisiakin piirteitä. Esimerkiksi Suomenojan vedenpuhdistamon saostusaltailla pesii nykyisin useita eri lintulajeja ja alue on monien asukkaidenkin virkistyskäytössä.

Hulevesien suunnittelulla lisäilmettä maisemaan

Uudet rakennukset, tiet ja eristeet lisäävät huleveden eli maanpinnalla virtaavan veden määrää. Kasvavat hulevesimäärät lisäävät maa-ainesten huuhtoutumista vesistöihin sekä viemäreiden tukkeutumista. Lahelanpeltoa suunniteltaessa täytyykin tutkia, kuinka paljon alueen maaperä vastaanottaa hulevesiä ja kuinka paljon imeytysaltaita tarvitaan, jotta vesi virtaisi puhtaampana Tuusulanjokeen. Nykyisin katoilta valuva vesi ohjataan sadevesiviemäreihin, jotka johdetaan kauempana sijaitseviin imeytysaltaisiin tai ojiin. Tulevaisuudessa sadevedet voidaan kerätä paremmin talteen esimerkiksi kastelua varten, hulevesien ohjauksella voidaan toteuttaa myös kauniita viheralueratkaisuja. Hulevesiä voidaan hallita paremmin kasvillisuutta lisäämällä.

Yhteinen viljelyhanke

Se että Lahelanpellon alue on vanhaa viljelymaata, tuo haasteita viihtyisän asumisympäristön luomiselle, mutta siinä voisi piillä myös oiva mahdollisuus vaikkapa yhteisöllisille viljelyhankkeille: tiivistyvässä rakenteessa ei jokaiselle pihalle tarvitse perunamaata perustaa, sen sijaan voitaisiin kokeilla yhteisen viljelypalstan perustamista. Sitä varten pitäisi ratkaista, millaisia toimenpiteitä asukkaiden yhteinen hanke vaatisi tai kuinka paljon tilaa viljelyalueille tulisi varata.

Kaavoituksen tueksi kaivataan yhteistä ideointia ja luovaa toimintaa. Jos sinulla on jokin Lahelanpellon alueen suunnitteluun ja tulevaisuuteen liittyvä idea, ole meihin yhteydessä ja jaa ajatuksesi muillekin!

Pitäisikö Lahelaan saada lähikauppa?

Lahelanpellon kaavoituksen yhteydessä on ollut esillä lähikaupan mahdollinen sijoittuminen alueelle. Sijaintivaihtoehto A sijoittuu Lahelantien länsipuolelle, jo rakentuneiden asuinalueiden tuntumaan. Vaihtoehto B sijoittuu tulevan Lahelanorren ja Lahelantien risteykseen, jolloin se palvelisi uutta asuinaluetta paremmin.

Kuvassa on esitetty väestömäärät ruutuina, mitä tummempi ruutu, sitä enemmän sen sisällä on väestöä. Uusi kaava-alue tuo tullessaan noin 1000 uutta asukasta Lahelanpeltoon.

Onko Lahelassa vielä tarvetta lähikaupalle ja missä sen pitäisi sijaita? 

Päivitetty luonnos Lahelanpeltoon

Lahelanpellon luonnosta on muokattu. Katuverkkoa on pohdittu uudelleen sekä rakennusten sijoittelua kadun varrella.

 

Mitä mieltä olet alustavasta luonnoksesta?