Lahelanpellon alueen suunnittelu asuinalueeksi jatkuu

Suunnittelua tekemään on tässä vaiheessa palkattu suunnittelutoimisto (Pöyry Finland Oy), jota me edustamme. Meillä Pöyryllä alueen suunnitteluun osallistuu laaja asiantuntijajoukko, mm. arkkitehti, maisema-arkkitehti, muita kaavasuunnittelijoita, katusuunnittelija ja liikennesuunnittelija. Työtämme ohjaa Tuusulan kunnan toimesta myöskin monipuolinen porukka, joka koostuu mm. kaavoittajista, kunnallistekniikan suunnittelijoista ja liikennesuunnittelijoista. Suunnittelun eri vaiheissa keskustellaan myös lautakuntien ja kunnanhallituksen kanssa. Lopulta laadittavan asemakaavan käsittelee (ja toivottavasti hyväksyy) Tuusulan kunnanvaltuusto.

Alueen sijainti Hyrylän keskustan palveluiden läheisyydessä antaa hyvän lähtökohdan suunnittelulle. Tavoitteena on varata suunnitelmissa mahdollisimman hyvät ja suorat kävely- ja pyöräily-yhteydet keskustan palveluihin.  Uudet asukkaat Lahelanpellossa tukevat myös alueen omien lähipalvelujen säilymistä ja kehittymistä.

Tavoitteena on luoda ekologisesti kestävä pientaloalue, joka tarkoittaa alueen toteuttamisesta ja käytöstä johtuvan energian kulutuksen sekä hiilidioksidipäästöjen minimoimista. Näitä tavoitteita voi edistää mm. kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosivilla ratkaisuilla. Rakentamisen on tarkoitus olla monimuotoista, alueelle tullaan mahdollisesti sijoittamaan ns. tiivistä ja matalaa asuntorakentamista, mutta myös tavallisia omakotitontteja. Lisäksi on tarkoitus parantaa myös viereisten alueiden liikenneyhteyksiä.

Suunnittelun alkuvaiheessa on etsitty erilaisia vaihtoehtoja tutkimalla alueen maankäytön kokonaisratkaisua, alueelle sopivaa rakennustehokkuutta ja toimivaa liikennejärjestelmää. Näitä vaihtoehtoja esitellään yleisötilaisuudessa tiistaina 18.6. klo 17:30 alkaen Tuusulan valtuustosalissa kunnantalolla. Toivottavasti mahdollisimman moni ehtii paikalle kertomaan mielipiteensä!

terveisin Pekka Mäkelä ja Pasi Rajala

Ristikiventie-Lahelantie kiertoliittymä

Tuusulan kunnan teknisessä toimessa on tällä hetkellä nähtävillä Ristikiventien ja Lahelantien kiertoliittymän suunnitelmaehdotus. Suunnitelmaan liittyvät kuvat ovat nähtävillä 21.5.-3.6.2013  Tuusulan kunnan teknisessä toimessa (3 krs, B-siipi), Tuusulan kunnan pääkirjastossa sekä Tuusulan internetsivuilla (katso alla oleva linkki).

http://www.tuusula.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?id=2171;sivu_id=2345

Liittymän suunnittelu aloitettiin kuntalaisten antaman palautteen ja aloitteiden pohjalta. Risteysalue koettiin turvattomaksi ja jalankulkijoille hankalaksi ylittää mm. huonon näkyvyyden, ylinopeuksien, vilkkaan liikenteen vuoksi.

Risteysalueelle toivottiin kevyen liikenteen alikulkua ja/tai liikennevaloja. Kevyen liikenteen alikulun rakentaminen osoittautui kuitenkin liian kalliiksi alueella esiintyvän paineellisen pohjaveden vuoksi.

Parhaaksi ratkaisuksi todettiin kiertoliittymän rakentaminen. Liikennevaloihin verrattuna kiertoliittymässä sattuu vähemmän henkilövahinkoja, koska mm. ajonopeudet ovat matalammat. Kiertoliittymässä ajoneuvot ns. pakotetaan hidastamaan vauhtiaan. Liikennevaloissa henkilövahinkoja sattuu tyypillisesti suurien ajonopeuksien, punaisia päin ajavien ajoneuvojen sekä suojatien ja kääntyvien ajoneuvojen vihreiden valojen samanaikaisuuden vuoksi.

Kiertoliittymässä jalankulkijoiden turvallisuutta lisätään suojatiesaarekkeilla, jotka tulevat kaikkiin liittymähaaroihin.

Kiertoliittymän suunnittelun yhteydessä suunniteltiin myös kevyen liikenteen väylä sekä suojatiesaarekkeita välille Keltanontie – Maitiaisentie. Tähän asti, tuolla väliltä on puuttunut Lahelantien länsireunalta kevyen liikenteen väylä ja jalankulkijat ovat joutuneet ylittämään Lahelantien Keltanontien kohdalla kulkiessaan Nahkelantietä kohti. Kevyen liikenteen väylän suunnitelmapiirustukset on laitettu nähtäville yhtä aikaa kiertoliittymän suunnitelmaehdotuksen kanssa.

Kiertoliittymän suunnitelmat menevät nähtävillä olon jälkeen tekniseen lautakuntaa 12.6.2013. Kiertoliittymän osuus on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden (2013) aikana ja tavoitteena on toteuttaa Keltanontie-Maitiaisentie kevyen liikenteen väylä vuoden 2014 aikana.

Millainen on hyvä virkistysalue?

Tuusulassa laaditaan parhaillaan viheraluestrategiaa. Sen tavoitteena on määritellä, millaisia virkistys- ja viheralueita jatkossa tullaan kaavoittamaan ja toteuttamaan.

Viime vuosikymmeninä on ollut suunnitteluihanteena puisto jokaisen takapihalla -ajattelu. Kapeat ja kiilamaiset puistokaistaleet eivät kuitenkaan ole käyttäjän tai ekologisesta näkökulmasta parhaita mahdollisia. Kasvi- ja eläinlajien kannalta yksi suuri vihreä alue on parempi kuin monta pientä. Yksi laaja viheralue on helpompi suunnitella ja edullisempi toteuttaa sekä ylläpitää kuin monta pientä.

Toimiva virkistysalue palvelisi monia lähialueiden asukkaita, olisi kiinnostavampi kuin pelkkä nurmikenttä, läpikulkupusikko – tai läpipääsemätön ryteikkö,  ja sisältäisi aitoa käyttöarvoa. Plussaa olisi, jos alueella olisi jokin erityispiirre, selkeä vetovoimatekijä, kuten vettä tai kalliota.

Tavoitteena onkin löytää samalla kunnan mitassa identiteetille ja vetovoimalle keskeiset kohteet, joita voidaan käyttää kunnan virkistyksen ja joissakin tapauksissa jopa  matkailun kovana ytimenä, eli kohteet jotka tekevät Tuusulasta Tuusulan ja ovat vahva laatu- ja imagotekijä myös tulevaisuudessa.

Millainen on sinun mielestäsi hyvä virkistysalue? Mikä on mielestäsi koko kunnan mitassa oleellisin virkistyskohde tai sellaisena kehitettävä kohde – tai kohteet? Mikä on naapurustosi kannalta merkittävin lähikohde?

Joukko + liikenne = joukkoliikenne

Tämän päivän maankäytön suunnittelussa pyritään tukemaan joukkoliikenteen järjestämistä, kannattavuutta, sekä toisaalta vähentämään kansalaisen riippuvuutta henkilöautosta. Tähän katsotaan päästävän, kun uusi rakentamien ja uudet alueet sijoittuvat olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja kun rakenteessa saavutetaan riittävä tiheys. Joukkoliikenne vaatii riittävän joukon.

Joukkoliikenne on palvelujen saavutettavuutta, liikkumisvaihtoehtojen monipuolisuutta ja tasa-arvoa. Kuntakeskuksessa tai taajaman ytimessä asuva asukas tavoittaa keskeiset palvelut kävellen. Pyörä laajentaa jonkin verran saavutettavuutta. Työmatkat, vapaa-ajan matkat ja osa palveluista sijoittuu kuitenkin nyky-yhteiskunnassa lähes poikkeuksetta etäämmälle. Toisaalta henkilöauto ei näytä olevan kestävä ja riittävä vastaus tähän liikkumistarpeeseen. Yhdyskunnan kokonaisuuteen kiinteästi kuuluvista ryhmistä kaikki eivät voi pysyvästi tai lyhytaikaisemmin käyttää sitä (mm. vanhukset, lapset ja nuoret sekä liikuntarajoitteiset), eikä sitä myöskään pidetä mm. ilmastovaikutusten ja ruuhkautumisen kannalta kestävänä vaihtoehtona ainoaksi ja yksinomaiseksi ratkaisuksi. Yhdyskunnan kokonaisuus, moninaisuus ja kestävyys näyttävät vaativan muuta. Joukko vaatii riittävää joukkoliikennettä.

Tiivistetysti voi siis sanoa, että nyky-yhdyskunnan kokonaisuus, moninaisuus ja kestävyys vaativat toimiakseen joukkoliikennettä, ja joukkoliikenne toimiakseen vaatii riittävän määrän väestöä, väestöntiheyttä. Joukot vaativat joukkoliikennettä ja joukkoliikenne vaatii joukkoja: Joukko+liikenne=joukkoliikenne.